Lapset halus jätskiautolta jäätelöä. Kaks pakettia. Joopa joo, lapsetpa lapset. Ne ei edes syö turkkareita, joten voi harmi kun mulle jäikin syötäväks laatikollinen turkinpippuripuikkoja.
Oi oi
Poika tarvitsi metsäretkelle keksin jälkkäriks. Niitä kun tuppaa saamaan ainoostaan paketeissa. Pojalle yks keksi mukaan, äidille loput aamukahvin kanssa.
Miten tää nyt taas uhkaa mennä tähän. Paino alkoi lähentelemään sitä 62 kiloa. Nyt se on jo siellä 64 taas ja ihan omaa syytäni on.
Lenkit saattaa tässä jäädä vähän vähille myös. Liian pienissä lenkkareissa juoksentelu kostautuu ja nyt toinen varpaankynsi on vaarassa irrota kokonaan. JES!
Ainoo pelastaja tässä konkurssissa on toi uskollinen pyörä jolla suhailen päivässä 8 kilsaa työmatkoja. Ja käytiin lasten kanssa Haltialassa kävelyllä niin, että mulla oli Manducassa joko 10 tai 15 kiloa, lapsesta riippuen. Ei se silti mitään pelasta. Kaikki on pilalla ja mä oon ikuisesti läski. Bwäää.
Sori rakeisesta kännykuvasta, mut varmaan kuvan idean tajuutte. Varpaat.
Kauniit kesävarpaat sulla ;). Mulla on edelleen yskää ja nuhaa, ni en oo uskaltautunut vielä rehkimään. Eilen sain pyörän, mut sen satula ja mun hanuri ei tuu toimeen!
VastaaPoistaEikös vaan! Toista kynttä kun heiluttaa, ni heiluu aika urakalla. Mut ei oo kipee. Mul meni kai viikko ennen ku mun hienoperse tottu satulaan. Nyt siinä on jo taas niin paljon pehmikettä (läskiä D,:) et eipä tunnu missään vaikka uppois koko pyörä ketjuja myöten perseeseen.
Poista