Kesäntoivotukset.

Lienee tarpeetonta mainita, että pullasorsa sai niskalenkin kun asiakas antoi juhannuslahjuksina tällaisen:

Herkuttoman tuho.

Mun herkuton koki pahan kolauksen viikonloppuna kun juhlistettiin tyttären kaksivuotista taivalta. Herkkuperseenä kirmasin kauppaan sokerinkiilto silmissä mitä mahtavin tekosyy mielessä; Syntymäpäiväkakku.

Pitäähän sitä nyt synttäreille leipoa ja leipomistahan meikämuija rakastaa! Muuten pidettiin tarjoilut aika minimissä, koska aikasemmilta vuosilta sitä ruokaa on jäänyt niin paljon yli, että oon sillä kasvattanut persettä vielä viikon verran synttäreiden jälkeenkin. Siispä viisastuneena panostin tällä kertaa vain kahteen kakkuun ja pikkunaposteltavaan ja oli ihan oikea päätös. Toisesta kakusta jäi pieni slaissi joka oli kuin palanen taivasta naapureiden grilli-illasta seuranneen aamun oloihin. Vaikka juomiset pidin minimissä, niin myöhään valvominen plus koko päivän synttärihumu väsytti ihan perkeleesti.

Tämä viikko on ollut taas ruotuun palaamista. Saa aika tarkasti nyt pysyä ruokavaliossa tämän viikon, koska juhannus on ihan nurkan takana enkä todellakaan aijo järsiä jotain selleriä kun muut vetelee grillimättöä. Jos siis syön nyt tän viikon taas fiksusti, niin voin melkein hyvällä omalla tunnolla kasvattaa viikonlopuks saparon ja kärsän.

Oli tässä viikossa rehellisyyden nimissä yks lipeeminen. En löytänyt kaupasta proteiinipatukkahyllyä ni jouduin ostaa salmiakkirasian. Mitäs piilottivat patukat saatana.

Ainiin ja ostin tänään kokeilumielessä jotain kummallista mansikkaraejuustoa. Jos arvostatte makunystyröitänne, niin jättäkää tämä purkki suosiolla hyllyyn ja sitä Ehrmannia nassuun vaan.

Kieroutuneet ruotsalaiset yritti myrkyttää mut.

Vertailukohta.

Eilinen meni edelleen tiukassa kurissa. Sovelsin nerokkaan nakkisalaatin:

Siinä siis jäävuorisalaattia, parsakaalia, aur.kuiv tomaattia, raejuustoa, tomaattia, puolikas avocado ja krhm...nakkeja. Lapsille tein nakkipataa ja oma salaatti kaipasi jotain lihaisaa. Joten. Siksi.

Aamupalaksi edelleen sitä tuttua smoothieta. Tässä ainekset ja tällä kertaa mukaan muistui myös ne kaurahiutaleet.

Tässä koko setti menossa mukana. Proteiinijauheen sheikkailen duunissa tohon smoothietörppöön, ettei tarvii mukana kuljetella turhia kippoja.


Eilen oli kovasti suunnitelmissa käydä rykäsemässä pieni viiden kilsan iltalenkki juosten, mutta kaverin pieni vastasyntynyt tyttö herätti unessa olleet neulomishimot ja lenkki sai luvan odottaa.

Hiiripipa lähti lämmittämään pienen päätä. Mulla on kuopus tehnyt tehtävänsä, eikä pienintäkään vauvakuumeen poikasta herännyt pientä nyyttiä nuuskutellessa. Se maaginen vauvantuoksukaan ei tehnyt tehtäväänsä. Musta on tullut immuuni ja aijon keskittyä tästä edespäin ainoastaan tämän eturepun pienentämiseen enkä kasvatteluun.

Tässä sitä etureppua edestä, sivulta ja takaa. Etukäteispahoittelut naamasensuurin räikeästä väärinkäytöstä. Hymy olis ollu ihan liikaa vaadittu.

Siinä sitä työnsarkaa sitten riittää. Toistaiseksi muutosta haetaan ruokavaliolla ja kotona lihaskuntotreenillä eli punnerukset, vatsat, kyykyt, haba ja ojentajat painoilla. Ja tietty se yks leuka, jota tässä koitan punnertaa huijaamatta. Pääsen sen leuan tai kaksikin jo, mutta en niin, että olis kädet suorana roikkuen tangosta.

On tässä karkkilakkoa koeteltukkin, kun laukun pohjalta löytyi tällainen pieni palanen taivasta. Sydän itkien laitoin sen kaappiin ylähyllylle pois silmistä, kun olin ensin tarjonnut lapsille jälkkäriksi muutamat. Koville ottaa, mutta tiiän, että jo parin viikon päästä alkaa olla sokerikoukku voitettu. Mut sillä välin aijon vaikeroida ja valittaa.

Herkuttomalla.

Piti alottaa tämä viikko jo maanantaista lähtien natsikurilla, mutta pullasorsa käski syömään asiakkaan tarjoamat konvehdit. Kolme kappaletta. Muuten ne olis sulanu taskuun, ja hei vaan kolme, ja nehän oli ihan pieniä ja viimenen ateria ennen kuolemaan-- öh eiku herkkuttomaan tuomitsemista. Pullasorsa on ovela pikku paskiainen.

Tämä päivä onkin sitten sujunut täydellisessä ruodussa. Mulla ilmeisesti sittenkin on joku selkärangan tynkä tuolla laardikerroksen alla. Pienen uhkapaikan teki asiakas tarjomalla suklaata (MIKS AINA SUKLAATA!! MUN KRYPTONIITTIÄ!!) mutta ovelasti tukin pullasorsan turvan ja syötin suklaat työkaverille.

Tässä kuvina päivän syömiset:

Aamupalana smoothie. Eli purkki rahkaa, valmis smoothie-sekotus pakkasesta, tilkka hunajaa ja maitoa. Tänä aamuna unohtu kaurahiutaleet, mut huomenna skarppaan. Muumitermarissa aamukahvi  On The Road, koska on sula mahdottomuus saada omat vaatteet päälle, lapset tarhaan ja aamupala syötyä kotona. Mieluummin juon aamukahvin matkalla, kuin tajuan lähteneeni himasta kiireessä perse paljaana, mutta maha täynnä.

Lounas. Protskupirtelö ja banaani. Tässä kohtaa pullasorsa kirkui huutavaa vääryyttä, MISSÄ KARJALANPPIIRAKAT??! Turpa kii, tyydy pirtelöön!

 Välkkärinä pari nektariinia. Oikeesti söin kolme, mut kuvasin vaan kaks kun se oli alkuperänen suunnitelma. Plan B oli syödä vielä yks. Kun ne oli just täydellisen hyviä.

 Kahvia

 Päivällissalaatti. Messissä jääsalaattia, raakaa parsakaalia, tomaattia, avocado ja raejuustoa. Mausteena timjamia, ripaus suolaa, mustapippuria ja loraus rypsiöljyä.

 Ruisleipä.

Sitä rahkaa. Aina vaan rahkaa.

Kuvaamatta jäi miehen tekemä iltapala, eli munakasta parilla nakilla, aurinkokuivatuilla tomaateilla ja jalapenoilla. Oli törkyhyvää. Mutta mussutin sitä tätä postausta tehdessä joten kuvaa ette saa.

Tällä tavoin olis tarkotus tässä nyt pidempi väli syödä, kunnes alkaa makeanhimo olla taltutettu ja normaali ateriarytmi saavutettu.

Sain kehuja laihtumisesta isän vaimolta. Ei olla nähty sitten tammikuun, kun oli n.10 kg lihavampi. Kehut tuntuu aina kivoilta, mutta tällä kertaa hyvää mieltä vähän vaimensi se fakta, että oon lihonu pari kiloa toukokuun aikana. Harmittaa, mut omaa syytä se vain on. Jospa olis kesän lopulla viis kiloa kevyempi ja sais yhden leuan vedettyä. Vielä se leuka antaa itseään odottaa, mut viis kiloa kevyempi perse on helpompi punnertaa tangolle.

Huomenna samalla setillä noin suurinpiirtein. Ja tästä vaakalukemasta vielä viitisen kiloa pois.